Helsingin yleiskaava 2002

Yleiskaava 2002 http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Yleissuunnittelu/Yleiskaava_2002 vahvistettiin valitusten käsittelyn jälkeen 17.1.2007. Marjaniemen kaavoitukseen yleiskaavalla ei ole juuri suoraa vaikutusta, mutta se määrittelee lähialueiden kaavoitusta ja Niittyrannan alueen osalta myös sen asemakaavan valmistelua. 

Marjaniemen asemakaava

Marjaniemen asemakaava uusittiin 2000-luvun alussa. Vanha asemakaava oli pahasti vanhentunut sitä oli vuosien kuluessa muutettu lukuisia kertoja.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden asemakaavan  nro 10835 kokouksessaan  31.1.2001. Tehtyjen valitusten käsittelyn jälkeen kaava sai lainvoiman 5.12.2003.

Asemakaavaan on tehty hyväksymisen jälkeen vain pieniä muutoksia. Koulutontti Harmaapaadentie 9  muutettiin kuudeksi asuintontiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 29.9.2005 ja kaupunki myi tontit huutokaupalla. Palopirtintie 6 (VPK:n tontti) ja Puolaharju 20 asemakaavan muutokset on hyväksytty  6.10.2005.

Valtuuston 12.12.2001 hyväksymä Marjaniemen edustalla olevien saarten asemakaava nro 10990 sai lainvoiman 4.4.2003.

Marjaniemen itäreuna (Niittyranta) on edelleen ilman asemakaavaa (kts. seuraava kohta).

Puotilan venesatama - Niittyranta: asemakaava ja tulvapato (päivitetty 2.12.2011)

Marjaniemeen kuuluva Niittyrannan alue ei kuulunut em. Marjaniemen asemakaavan rajaukseen. Aluetta käsitellään Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Valitusten käsittelyn jälkeen  yleiskaava hyväksyttiin 19.1.2007, mutta ko. aluetta koskeva asemakaavan suunnittelu pysähtyi alkuunsa 'kiireellisempien' hankkeiden takia. Suunnittelu käynnistynee uudelleen lähivuosina (2011?).

Asialla on suuri merkitys Marjaniemen kannalta, koskeehan se myös osaa Marjaniemestä. Alue on myös Marjaniemen alavin kohta, joten suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvimisen estäminen veden korkeuden vaihdellessa.

Joulukuussa 2011 ei ole enempää tietoa hankkeen aikataulusta kuin että käynnistyy lähiaikoina.

Niittyrannassa käynnistettiin erillinen tulvapatohanke v. 2010 http://www.hel2.fi/hkr/tyokohteet/marjaniemi/marjaniemen_tulvavalli_suunnitelma.pdf  . 9.1.2005 Suomenlahden vedenkorkeus nousi 151 cm nollatason yläpuolelle aiheuttaen mm. Marjaniemessä suuria vahinkoja. Vastaavan tilanteen estämiseksi rakennetaan Niittyrantaan tulvapato 2,1 m nollatason yläpuolelle.

Tulvapato valmistui v. 2011 aikana.

Itäkeskuksen ja Marjaniemen aluesuunnitelma 2009-2018, Kauppakartanonkadun väestösuoja

Itäkeskuksen ja Marjaniemen yleisten alueiden (kadut ja puistot) kehittämiseksi on laadittu vuosia 2009-2018 koskeva aluesuunnitelma http://www.hel2.fi/HKR/julkaisut/2009/Itäkeskus-Marjaniemi_web.pdf 
 , joka on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 20.11.2008 ohjeellisena noudatettavaksi. Aluesuunnitelmaan sisältyy lukuisia Marjaniemeä koskevia hankkeita.Yhdistys antoi suunnitelman laadintavaiheessa siitä lausunnon 19.10.2008.

Aluesuunnitelmaan sisältyviä hankkeita on alettu toteuttaa. Edellä kuvattu tulvapato kuuluu näihin hankkeisiin.

Oskarinpuiston kunnostus  http://www.hel2.fi/hkr/tyokohteet/marjaniemi/Oskarinpuisto_suunnitelma.pdf  käynnistyi keväällä 2010 ja valmistui 2011.

Marjaniemessä sijaitsevan ystävyydenpuiston alle rakennettavalle  Kauppakartanonkadun väestönsuojalle on valmisteltu asemakaavan muutos, mutta hankkeen aloitus on viivästynyt rahoitussyistä. Aikataulu ei ole tiedossa.

Strömsinlahdenpuisto (päivitetty 2.12.2011)

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 Strömsinlahden puistoalueen asemakaavan muutoksen, jossa Marjaniemen uimarantaa laajennetaan Roihuvuoren puolelle.

Puiston kunnostus - lukuunottamatta uimarannan laajennusta - käynnistyi keväällä 2010 http://www.hel2.fi/hkr/tyokohteet/roihuvuori/stromsinlahdenpuisto_suunnitelma.pdf .

Puiston kunnostustyö eteni pitkälle vuoden 2011 aikana, mutta jatkuu edelleen. Uimarannan laajentamisen aikataulusta ei ole tietoa.

Marjaniemen koulu (päivitetty 2.12.2011)

Historiaa

Marjaniemessä on toiminut pitkään kaksi viipale-/parakkikoulua 1-2 -luokkalaisille marjaniemeläisille, toinen Harmaapaadentiellä ja toinen Sinivuokonpolulla. MKO:ssa koulun perustamista Marjaniemeen käsiteltiin ensimmäisen kerran jo syyskokouksessa 1956 ja esitys asiasta tehtiin 3.2 1957. Tuloksia ei tällöin vielä saatu aikaan. Seuraavan kerran asia oli esillä syyskokouksessa 1963.

Syksyllä 1967 todetaan yhdistyksen pöytäkirjassa, että lähikoulu aloitti toimintansa 26 oppilaan voimin. Myöhemmin rakennettiin toinen parakkirakennus Sinivuokonpolulle.

Parakkirakennukset uusittiin homeongelmien takia v. 2004 ja molemmat sijoitettiin Sinivuokonpolulle. Harmaapaadentien koulutontti kaavoitettiin asuintonteiksi ja kaupunki myi ne huutokaupalla.

Sinivuokonpolun tontille on suunniteltu uusi upea koulu-/korttelirakennus  (arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus ”Tylypahka”), jonka rakennuslupa on hyväksytty rakennuslautakunnassa v. 2004. Suunnitelmien muututtua on rakennushankkeen toteuttaminen haudattu vähin äänin.

Ajankohtainen tilanne

Kouluasia tuli yhtäkkiä ajankohtaiseksi keväällä 2010 kaupungin päättävien elinten käsitellessä nk. palveluverkkojen kehittämistä. Opetuslautakuntaan tuotiin esitys, jossa mm. Marjaniemen viipalekoulut ehdotettiin lakkautettaviksi syksyllä 2011.

Opetuslautakunta ei kokouksessaan 23.3.2010  http://www.hel.fi/static/public/hela/OPETUSLAUTAKUNTA/Suomi/Paatos/2010/Opev_2010-03-23_OLK_03_Pk/C9F14CE8-92F3-442A-9A96-E8D2A8A9219F/Opetuslautakunnan_lausunto_kaupunginhallitukselle_.pdf hyväksynyt esitystä ja päätti Roihuvuoren ala-asteen koulurakennuksesta  ja Marjaniemen viipalekoulusta seuraavaa (ote pöytäkirjasta):

Opetuslautakunta toteaa, että opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto tulee erikseen tekemään päätökset seuraavien koulujen sivutoimipaikkojen lakkauttamisesta:

Toissijaisesti

1.8.2014 luovutaan
- Roihuvuoren ala-asteen koulun sivukoulusta, Sinivuokonpolku 9 (tilapäinen viipalerakennus)
Mikäli Roihuvuoren ala-asteen osalta päädytään uudisrakennusvaihtoehtoon, opetuslautakunta katsoo kuitenkin, että Marjaniemessä tarvitaan pitkien etäisyyksien vuoksi sivukoulu siihen saakka, että Roihuvuoren ala-asteen uusi rakennus on valmistunut.

Lisäksi opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja
kiinteistölautakunnalle:

- taloudellisen tarkastelun tekemistä syksyyn 2010 mennessä seuraavien vaihtoehtojen välillä:
1) Roihuvuoren ala-aste peruskorjataan tai
2) rakennetaan uudet tilat Itä-Helsingin Musiikkiopiston yhteyteen tai Sinivuokonpolulle. Sitä ennen opetusviraston tulee mitoittaa uusi koulurakennus.
Opetuslautakunta puoltaa tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella Roihuvuoren ala-asteen nykyisistä tiloista luopumista.
Koulun peruskorjaukseen kohdistuvat vanhojen, pedagogisesti toimimattomiksi tai haasteellisiksi havaittujen arkkitehtonisten ratkaisujen säilyttämisvaatimukset merkitsevät käytännössä sitä, että rakennusta ei olisi mahdollista muuttaa peruskorjauksen yhteydessä toimivaksi koulutilaksi. Opetuslautakunta toteaa myös, että opetusviraston on syytä pikaisesti koota peruskorjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtojen tutkimista varten työryhmä, jossa on edustajat opetusvirastosta, tilakeskuksesta ja taloussuunnittelukeskuksesta.
Opetuslautakunta katsoo, että uuden rakennuksen sijaintipaikaksi voitaisiin harkita nykyisen Itä-Helsingin Musiikkiopiston tonttia. Itä-Helsingin Musiikkiopisto odottaa laajennusta, joten rakennushankkeiden yhdistämisestä saattaisi koitua synergiaetua.
Sijainti palvelisi myös paremmin sekä Roihuvuoren että Marjaniemen asukkaita.

Marjaniemi Seura, Marjaniemen Kiinteistönomistajat ja lukuisa joukko marjaniemeläisiä lähettivät Marjaniemen lähikoulun jatkon turvaamista koskevan kirjelmän ja sitä tukevan adressin opetuslautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle 16.9.2010.

Asukastilaisuus Sinivuokonpolun viipalekoulussa 27.10.2010 

Tilaisuudessa olivat asiaa esittelemässä, marjaniemeläisten kantaa kuulemassa ja kysymyksiin vastaamassa opetuslautakunnan puheenjohtaja Piia Pakarinen, Roihuvuoren ala-asteen rehtori Leena Pöntynen ja opetustoimenjohtaja Outi Salo kaupungin opetusvirastosta. Tilaisuus oli rakentava ja siinä tuli monipuolisesti esille eri näkökannat. Mm. tuli esille se, että kouluolot yleensäkin Helsingissä ovat hyvät (esim. pääkaupunkiseudun muihin kuntiin verrattuna) ja Roihuvuoren ala-asteella helsinkiläisittäinkin hyvät lukuunottamatta Vuorenpeikontien koulurakennuksen kuntoa. Koulurakennuksen vaihtoehdot (rakennuksen korjaaminen tai uudisrakennus Sinivuokonpolulle tai Itä-Helsingin musiikkiopiston yhteyteen) tulevat käsittelyyn opetuslautakunnassa joulukuussa 2010. Määrärahat hankkeeseen sisältyvät kaupungin investointisuunnitelmaan vuosille 2011-14. Marjaniemeläisten taholta tuotiin esille kirjelmässä esitetettyjä näkökohtia mm. Marjaniemen lähikoulun tarve pitkien etäisyyksien johdosta myös vuoden 2014 jälkeen, ellei koulua rakenneta Sinivuokonpolulle.

Opetuslautakunnan kokouksessa joulukuussa 2010 ilmeni, että vaihtoehtoja koskeva selvitys tulee käsittelyyn vasta kevään 2011 aikana.

Joulukuussa 2011 ei em. selvitys ole valmistunut.

Koulukysymyksen seurantaa ja päätöksiin vaikuttamista jatketaan tiiviisti.

Liikennejärjestelyt (päivitetty 2.12.2011)

Marjaniemen läpi kulkevan ajoreitin (Marjaniementie-Kissankellontie-Kunnallinneuvoksentie) runsas läpikulkuliikenne ja reitillä yleisesti käytetyt ylinopeudet ovat olleet marjaniemeläisten huolena jo pitkään. Keväällä 2004 päästiin MKO:n, Marjaniemi-Seuran ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteisymmärrykseen tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 18.11.2004 ( karttaliite). Suunnitelman toteutus valmistui v. 2008.

Itäväylän ja Marjaniementien risteys uusittiin perusteellisesti. Työ valmistui syksyllä 2011.

Marjaniementien ja Tulisuontien risteystä parannetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi lähiaikana kaupunkisuunnitteluviraston 16.9.2011 tekemän päätäksen mukaisesti:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Liikennesuunnittelupaallikko/Suomi/Paatos/2011/Ksv_2011-09-16_Lsp_1004_Pk/CF7D4FB5-FF5D-4DC4-BF21-FF82CE11FDBB/Marjaniementien_ja_Tulisuontien_liittyman_liikenne.html

http://www.hel.fi/static/public/hela/Liikennesuunnittelupaallikko/Suomi/Paatos/2011/Ksv_2011-09-16_Lsp_1004_Pk/1D666F15-61C9-4240-AB00-F07CC512EE18/Liite.pdf

Itäväylän ja Kehä I:n liittymän suunnittelu jatkuu. Aiemmin esillä olleiden silta- ja tunnelivaihtoehtojen lisäksi on tekeillä selvitys kolmesta uudesta vaihtoehdosta. (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 29.11.2011)

Niistä ensimmäisessä Itäväylä kulkee kaukalossa kolmi-vaihevaloilla varustetun pääliittymän ali ja Kehä I ylittää Turunlinnantien liittymän sillalla. Toisessa vaihtoehdossa Kehä I:n silta päättyy Itäväylän itä- ja länsisuuntaisiin ramppeihin jatkumatta etelään Meripellontielle. Kolmas vaihtoehto jää konsultin hahmoteltavaksi. Vaihtoehtojen muodostuksessa kantavana ideana on Meripellontien etelähaaran sillasta luopuminen.

Vaihtoehtosuunnittelun alustava aikataulu:

-        Uusien vaihtoehtojen suunnittelu 11/2011–3/2012

-        Havainnekuvat uusista vaihtoehdoista 4–5/2012

-        Vaihtoehdot nähtävillä 6/2012

-        Vaihtoehdon valinta lautakunnassa 9/2012

-        Yleissuunnitelma valmis 12/2012

Linkkejä kaupungin hanke- ym. tietoihin: