Marjaniemen historiaa

Marjaniemen alue on kuulunut Puotilan kartanon maihin. Ab Brändö Villastad osti 12.1.1916 enemmistön Herttoniemen kartanosta, Norrkulla tilan Sipoosta ja Karlebyn tilan Porvoon maalaiskunnasta. Samana vuonna sovittiin Botby Gods Ab:n perustamisesta. Tämä yhtiö siis osti Botbyn eli Puotilan kartanon 1917 kartanon viimeisiltä yksityisiltä omistajilta Leopold ja Adele Lercheltä. Kartanon oston tarkoituksena oli saada myydyksi alueelta teollisuus-ja asuintontteja. Suunnitelma viivästyi, koska alueelle oli majoitettu venäläistä sotaväkeä. Tuolta ajalta ovat muistona linnoitusvallit Kissankellontien koivikkorinteellä ja vanhatykkitienpohja.

Kun olot rauhoittuivat, ryhdyttiin tontteja myymään. Botby Gods ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Niinpä Puotilan kartanon maat yhdistettiin Botby Villasamhälle -nimiseksi tilaksi. Yhtiön osakkeet siirtyivät edelleen 1922 Agraria-yhtiölle ja siitä edelleen rouva Alanderille. Rouva Alander tarjosi Marjaniemeä 1924 Helsingin kaupungille, mutta kauppaa pidettiin hyvin epäedullisena. Tonttien myynti vilkastui. Vuonna 1924 oli jo myyty lähes sata tonttia. Insinööri Röösgren oli laatinut asemakaavan, joka on kelvannut nykyisen asemakaavan pohjaksi.

Marjaniemen huvilayhdyskunta syntyi 1925 yhtiön ostettua koko silloisen Marjaniemen alueen. Huvilayhdyskunta jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1946, jolloin suuressa alueliitoksessa Marjaniemikin liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Lähteet:
OMA MAA MARJANIEMI 1988, toimittanut Irja-Liisa Ailio
HEVOSHAASTA HELSINGIN HELMEKSI Marjaniemi 1920-1990 1991,
toimittanut Maija Hirvonen

Marjaniemi-Seura Ry

Marjaniemi Seura syntyi vuonna 1954. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat eversti T.V. Raatikainen ,palopäällikkö Lauri Karto, maisteri T.J.Särkkä, tullitarkastaja O.Korvenkari, toimitusjohtaja P.Heikkilä ja maisteri Ali Mustonen.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pentti Heikkilä. Marjaniemi Seuran alkuvuosina hoidettiin tieasioita, saatiin asemakaava, vesi- ja viemärijohdot, sähkölinjoja uusittiin, katuvalaistusta parannettiin, otettiin kantaa seurakunnallisiin asioihin jne.

Seuran toiminta hiipui ja lopulta nukahti 1959 lähinnä vanhahtavien sääntöjen takia.

Itäkeskuksen rakennussuunnitelmat herättivät marjaniemeläiset uuteen aktiviteettiin. Maaliskuussa 1975 nimettiin uusi hallitus ja säännöt ajanmukaistettiin. Marjaniemi Seuran jäsenmäärä on nyt lähes 500. Toiminta-alue käsittää Marjaniemen pientaloalueen. Edunvalvonnan ohella Marjaniemi Seura ry julkaisee omaa Tiedotetta, järjestää kotiseutuiltoja, Marjaniemi Päivän, juhlia, retkiä ja kerää edelleen perinnetietoa vanhoilta asukkailta.

Marjaniemi Seura ry kuuluu Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liittoon Helkaan ja on jäsenenä Itä-Helsingin Kulttuuriviikot ry:ssä.